En sitten millään malttanut pysyä pois Blogistaniasta. En tajua miksi. Onko mun oikeesti pakko kirjoittaa omasta yksityiselämästäni kaiken kansan nähtäville? Kai se on. Tuntuu vaan niin helpottavalta tietää että joku muukin on mun menossa mukana, niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin. Tai miten sen nyt ottaa kun se joku ei asioiden eteen mitään tee.. Mutta tiedänpähän ainakin että muutkin tietää missä mennään. :D
Pitäisköhän mun tähän alkuun sepustaa jotain juttua itsestäni..? Heh, hassua miettiä ja kirjoittaa tätä "kuuluisaa ensimmäistä bloggausta" kun sen on tehnyt jo monesti. Tuntuu yhtä tyhmältä kuin mennä äidin eteen ja alkaa kertomaan että kukas mä oikein oon.
No mutta jotain muistinvirkistystä sentään..
Eli, olen sellainen nuori naisenalku täältä susirajalta Kainuusta. Ikää tulee ensi kuussa 21, mutta älkää antako sen häiritä. Ei nuori ikä tarkoita etteikö voisi olla kokemuksia ja viisautta. ;)
Parisuhteessa tullut pyörittyä (olipas hassusti sanottu o.o) yli 6vuotta ja kihlatkin on vaihdettu. Asiasta mentiin toiseen ja nyt minun ja miehen lisäksi talossa porhaltaa kohta 2v pojannappula.
Kaikennäköistä on tapahtunut tässä, sanotaan viimeisen 10vuoden sisällä mutta tällä hetkellä tilanne on aikalailla tasoittunut arkiseen elämään. Mies käy töissä, poika päivähoidossa ja itse aloitin tuossa elokuussa opiskelut. Miusta tulloo ehkä merkonomi! (Tuo ehkä oli pakko lisätä koska ei sitä ikinä tiedä mitä elämä tuo tullessaan/vie mennessään, mut kyllä mä nyt ihan oikeesti meinaan suorittaa tän tutkinnon..)
Mutta nyt mä taidan lopettaa tämän bloggailun ja mennä savukkeen ja wc:n kautta Miehen viereen pötkötteleen. Aamulla 0800 kouluun ja hygieniapassi-kurssia neljään saakka. So help me god!
Over and out. peace.
0 kommenttia. on "Touhu(ton)torstai."
Lähetä kommentti
Hei sinä!
Pistä toki jotain viestiä ja kommenttia, niitä on kiva lukea.
Rehellisyys maan perii ja kritiikki on tervetullutta, mutta silti vain asialliset kommentit kiitos. <3